Tarto ja Setomaa

Tytärsaariseura kävi toukokuun lopussa tutustumassa Tartoon ja Setomaahan. Matkaopas (Hyvää reissua porukalle) kertoo, että viron kaakkoisnurkassa asuu pieni elinvoimainen vähemmistö, jolla on oma kieli, kulttuuri ja tavat. Se on kansa, joka ei ole virolainen, ei suomalainen, eikä venäläinen, ei oikein sitä (SE), eikä tätä (TO) . Matkan aikana majoittuminen tapahtui Tartossa ja iltaisin tutustuimme kaupungin nähtävyyksiin ja ruokatarjontaan.

Matkalla pysähdyttiin nautittimaa "autokahvit".	Tunelma oli rento ja leppoisa.	Hotellihuoneesta avautui kaunis kaupunkimaisema. (Tartossa)

Tarton läpi virtaava Emajögi toimii elämän valtasuonena.	Nykyisin Kaarisilta korvaa sodassa tuhoutuneen Katariina II rakennuttaman Kivisillan.	Myös aloittelevat kuvataiteilijat viihtyvät jokivarressa.

Jokiristeilyjä tehdään myös historiallisella jokilaivalla.	1800-luvun lopun kirjailijat Oscar ja Eduard Wilden keskustelevat talon seinustalla.	Napoleonin sodissa kuuluisaksi tulleen sotamarsalkka Barclay De Tollyn patsas.

Kaunis 1700-luvulla rakennettu Raatihuone.	Raatihuoneen aukion  suihkulähde.	Tarton kuuluisan yliopiston päärakennus.

Kaupunkikuja.	Näkymää Raatuhuoneen aukiolta.	Kaksoisveistos Isä ja Poika.

Ravintola Mokan kutsuva mainoskyltti.	Kaunis, houkutteleva ja herkullinen jälkiruoka.	Raatihuoneen aukion maisemaa.

Taiteilijoiden talo.	Kurkkulaulanta kuuluu oleellisen osana setokan elämää. Tämän kuoron keski-ikä on 84 vuotta.	Laulut kertovat joka päiväisien askareiden tekemisestä.

Kukkaloistoa.	Taidekuva kodasta.	Maatyökoneita.

Setokanuket.	Arkielämään liittyvää.	Puusepän työkalut.
Kirkontorni.	Kirkon valaisin.	Piusan hiekkaluolien yhteipituus on n. 13km. Täältä on kaivettu lasihiekkaa yli sata vuotta.
Maaseuturavintolassa nautitun lounaan alkupala. (Lähellä Obinitsaa)	Tässä taas Tartolaisen ravintolan alkupala.	Maalaiskylää lähellä Obinitsaa.